Monilla meistä on haaveena tai tavoitteena päästä opiskelemaan tiettyä alaa todennäköisesti jonkin asteiseen korkeakouluun (AMK/Yliopisto). Itse olen päässyt jo tavoitteeni kimppuun, kun noin kolme kuukautta sitten astuin JAMKin ovista sisään ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijana. Opiskelijaelämän sanotaan olevan hieno kokemus, josta tulisi ottaa kaikki irti ja itsekin uskon sen niin olevan. Elämä vaatii kuitenkin totuttelua ja tässä ovatkin "portaat" opiskelijaelämän aloittamiseen oman kokemukseni pohjalta.
Porras 1
1.päivä: Fiilis on aivan kuin ensimmäiselle luokalle lähdössä aikoinaan. Olet innoissasi kaikesta uudesta, mutta samalla jännittää ja pelottaa jäätkö aivan yksin. Löydät itsesi auditoriosta, jossa on toista sataa samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Et täysin tiedä kenen viereen uskallat istua, mutta yrität näyttää viileältä ja istut reippaasti vapaaseen penkkiin. Vaihdat pari sanaa vieruskaverien kanssa ja saat fiiliksen "nää on asiallisia tyyppejä". Lopulta tulee ryhmäjaon aika ja tietenkin ne "asialliset" tyypit vierestä päätyvät eri ryhmään...
Tässä vaiheessa aloitetaan taas nollasta. Pääset kotiluokkaan ja mietit pitkään mihin pöytään uskallat istua ja millaisia ihmisiä tähän ryhmään on nyt sattunut. Sitten alkavat tutustumisleikit ja keksit muka hyvän jutun, jolla osoittaa muille että olet "ihan ok" tyyppi. Leikit jatkuvat pitkin päivää, mutta vielä et saa keneenkään syvällisempää kontaktia. Kuitenkin päivän lopussa löydät itsesi läheisestä baarista istumassa (kyllä, heti ensimmäisenä päivänä).
Porras 2
Orientaatioviikko: Ensimmäinen viikko jatkuu orientoivana eli erilaisia infotilaisuuksia, osa kuivempia kuin toiset. Ryhmäytyminen on edelleen vahvana läsnä, leikkiä leikin perään ennen kun ehdit "kissa" sanoa. Koulunkäynnin kanssa siis tällä hetkellä ei mitään yhtäläisyyksiä, löydät nopeasti itsesi juoksemassa lähes alasti Keski-Suomen pelloilla. Uran ensimmäiset opiskelijabileet ovat myös ohjelmassa ja noh... meno on juuri sen mukaista kuin olettaa sopii. Lopulta ensimmäinen viikko on takana ja odotat taas innolla, että seuraava alkaa.
Porras 3
Ensimmäinen kokonainen kuukausi: Koulua on käytynä pari viikkoa elokuulta ja kurssit ovat startanneet. Erilaisia pienempiä ja suurempiakin tehtävänantoja jaetaan. Deadlinet ovat kuitenkin kaukana parin kuukauden päässä, joten kiinnostus niihin keskittymiseen ei ole suurta. Opiskelu on muutenkin enemmän höpöttämistä kaikesta muusta kuin asiasta ja viikon kohokohtina erinäiset billet, joita kulutetaan ankarasti. Parhaimmillaan osan kurssien tehtävänannot ovat aivan pimennossa edelleen, vaikka yrität kuinka ymmärtää niitä. Edelleen kuitenkin meno on niin hauskaa ja rentoa, ettei mitään rajaa.
Porras 4
Toinen kokonainen kuukausi: Useamman viikon rellestämisen jälkeen alkaa mielen vallata ajatus "nyt on pakko skarpata ja aloittaa opiskelu." Päiville ja viikoille alkaa löytyä oma rytminsä, joka helpottaa elämistä. Tässä vaiheessa huomaat , että erinäisten ryhmätöiden johdosta alkaa olla niin paljon Whatsapp-ryhmiä, että kysyt vahingossa äidiltä seuraavan ryhmätyöpalaverin ajankohdasta ja kyselet perheen kuulumisia joltain ryhmältä. Kurssit ja työt ovat sopivasti sekaisin päässäsi, etkä koskaan tiedä mistä puhutaan. Hiljalleen mielen alkaa valtaamaan myös pienimuotoinen stressi tehtävien määristä ja deadlineista.
Porras 5
Nykyhetki: Huomaat eräänä kauniina iltana olevasi kevyessä rmahtamispisteessä työmäärän alla. Ensimmäiset tentit ja isompien rapottikokonaisuuksien palautukset painavat päälle. Väistämättä päivät venyvät yöhön, kun hommat on saatava tehtyä. Uupumus ja turhautuminenkin alkavat vallata tilaansa elämästä. Lopulta kaikki työt ovat edelleen aikataulussa ja kunnollinen elämänrytmi alkaa löytyä. Stressistä huolimatta opiskelu on edelleen hauskaa ja oma kotiryhmäsi on täynnä ihmisiä, joiden kanssa on helppoa ja hauskaa työskennellä. Huomaat selviäväsi pienistä vastoinkäymisistä ja olet kasvanut ihmisenä paljon, pystyt aikatauluttamaan oman elämäsi, niin että hommat hoidetaan mutta hauskaakin ehtii pitää.
Tässä siis omat kokemukseni ensimmäisistä kuukausista korkeakoulussa. Alkuun kaikki tuntuu helpolta eikä mikään stressaa, pian ymmärrät mitä opiskelu vaatii ja stressi iskee todella nopeasti. Kuitenkin hyvin suunnittelemalla ja aikatauluttamalla kaikesta selviää. Loppujen lopuksi olen edelleen täysin varma, että tämä aika tulee olemaan elämäni parasta. Töitä on paljon tehtävänä ja ne hoidetaan kunnolla, mutta tästä nautitaan nyt täysin rinnoin kaikesta huolimatta!
Tsemiä kaikille jo opiskeleville ja opiskelemaan hakeville, nauttikaa kaikesta mitä se eteenne tuo!
